Hei.

Sivullinen-blogissa puhutaan kirjoista ja lukemisesta - eli kaikesta olennaisesta. Tervetuloa!

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia 2017

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia 2017

Syksy on kotimaisen kirjallisuuden kulta-aikaa. Viimeistään marraskuussa alkaa kirjapöhinä. On kirjamessuja, on Helsingin sanomien esikoiskirjapalkinto ja Finlandia-palkintoa. Nobelitkin jaettiin hetki sitten. Finlandia-voittaja on tietenkin se, jotka eniten joulupakettiin paketoidaan.

Viikko on kulunut Finlandia-ehdokkaita odotellessa. Keskiviikkona tulivat tiedot lasten- ja nuortenkirjallisuuden teoksista ja tätä kirjoittaessani julkistettiin myös yleisen kaunokirjallisuuden ehdokkaat. 

Olen niin ylpeä siitä, että Suomessa on pitkät perinteet laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaisussa. Meillä julkaistaan, tutkitaan ja tuetaan kirjallisuutta. Se, että julkisuudessa puhutaan nuorison lukemattomuudesta ja lukutaidon heikkenemisesti, saa minut pohtimaan, kohtaavatko kirjat ja lukijat tosielämässä. Sitä saattaa toisinaan itse uppoutua pieneen, paljon lukevien ihmisten kuplaan ja intoilla innostavista lastenkirjoista. Ja minä olen sentään aikuinen ihminen, en todellakaan varsinaista kohderyhmää.

(Lasten- ja nuortenkirjallisuus on minusta äärimmäisen kiehtova kirjallisuuden ala – teinpä gradunikin L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjoista. Tyttökirjoista voisi muuten pitää vaikka oman pienen luentosarjan. Se se vasta mielenkiintoinen genre onkin.)

Laadukkasta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kielivät myös tämän vuoden Finlandia-ehdokkaat. Kuuden ehdokkaan joukkoon mahtuu mielenkiintoisia aiheita. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näyttäisi nousevan esille  Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebbassa ja Sanna Manderin Avain hukassa –teoksessa.  Jukka Behmin Pehmolelutyttö on ehkä ehdokkaista uskaliain, mutta aiheensa puolesta tärkeä.

Mukana on myös vanha kunnon Mauri Kunnas, jonka Koiramäki-teos on joukon ainoa tietokirja. Mauri Kunnas on mainio ja ainutlaatuinen. On kutkuttavaa ajatella, että Koiramäki-kirjojen parissa on kasvanut niin paljon eri-ikäisiä lapsia – Koiramäki todellakin yhdistää sukupolvia. Minäkin olen oppinut ihan valtavasti Suomen historiasta ja kirjallisuudesta pelkästään Mauri Kunnaksen kirjoja lukemalla.

Niin ihana kun Mauri onkin, en silti toivo voittoa hänelle. Kunnas on lastenkirjailijana ja kuvittajana jo vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa lastenkirjallisuuden kaanonissa. Toivon voittoa jollekin tuoreelle, yllättävälle teokselle, jollekin joka tarjoaisi uudenlaista ärsykettä. Sitä paitsi minun on äikänopena pakko suhtautua kuvakirjoihin hienoisella varauksella, niin opettavaisia kun ne ovatkin. Elämme muutenkin kuvallisessa kulttuurissa, joten soisin Finlandia-voiton menevän jollekin, hmm, kirjallisemmalle kirjalle. Sellainen voisi olla esimerkiksi Jukka Behmin Pehmolelutyttö.

Kenelle sinä povaat voittoa?

9789510427644_frontcover_final.jpg

Kuva lainattu Wsoy:n kuvapankista. 

Hei, me podcastataan! Kuuntele Lukuvika-podcastin eka jakso

Hei, me podcastataan! Kuuntele Lukuvika-podcastin eka jakso

Sunnuntaiajatuksia

Sunnuntaiajatuksia