Hei.

Sivullinen-blogissa puhutaan kirjoista ja lukemisesta - eli kaikesta olennaisesta. Tervetuloa!

The Vegetarian

Kaikki alkaa unesta. Nainen näkee painajaista, joka suistaa hänen sisäisen maailmansa raiteiltaan. Hän ilmoittaa miehelleen lopettavansa lihansyönnin ja alkavansa kasvissyöjäksi, joka pian muuttuu alkavaksi kauhuksi.

Nainen on Yeong-hye, arkipäiväinen ja tavallinen nainen, miehensä mukaan "completely unremarkable in every way". Aviomies ymmärtää pian, ettei hänen vaimonsa syömättömyydessä ole kyse ainoastaan ohimenevästä, hupsusta päähänpistosta. Sitä ennen Yeong-hyen perhe yrittää pakkosyöttää tälle lihaa hyvin väkivaltaisesti ja perheillallinen saa traagisen ja verisen lopun.

Man Booker –palkinnon saanut The Vegetarian jakautuu kolmeen keskenään erilaiseen osaan, jossa jokaisessa on tapahtumat kerrotaan eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa on kerrottu Yeong-hyen aviomiehen kautta. Se on myös kaikista rajuin ja inhottavin. Mies on täysin haluton ja kyvytön kohtaamaan vaimonsa yhtäkkisiä psyykkisiä muutoksia. Toista osaa leimaa Yeong-hyen sisaren miehen seksuaalinen hullaantuminen ja fantasiointi. Kolmannessa osassa Yeong-hyen syömättömyys on jo kuihduttanut hänet sairaalahoitoon. Lähipiiristä vain sisko jaksaa huolehtia Yeong-hyesta, joka on myös käytännössä täysin puhumaton. Yeong-hye’ta hoidetaan kuin anoreksiapotilasta, mutta todellisuudessa hänen ainoa toiveensa on muuttua ihmisestä puuksi.

Yeong-hyen syömättömyyden syyt eivät ole läheskään selvät ulkopuoliselle, koska kerronta rakentuu Yeong-hyen lähipiirin kokemusten kautta, eikä kukaan heistä täysin halua tai edes yritä ymmärtää Yeong-hyetä, jonka motiivit jäävät näin ollen ulkopuoliselle selittämättömiksi. Syömättömyyden lisäksi Yeong-hye lopettaa myös kommunikoinnin lähes kokonaan. "I had a dream" on ainoa, mitä hän kykenee sanomaan. Koska Yeong-hyen itsensä ääntä ei teoksessa kuulla, jää hänen psyykkinen kärsimyksensä kokonaan rivien väliin. 

Syömättömyys, itsensä kuihduttaminen ja lopulta halu muuttua puuksi ovat Yeong-hyen ainoat keinot hallita oma ruumistaan ja omaa itseään. Kieltäytyminen ensin lihasta - ja lopulta myös ruuasta kokonaan - on Yeong-hyen tapa astua ruumiinsa rajoitusten ja merkitysten ulkopuolelle. Teoksessa kuvataankin kuinka Yeong-hyen kuihtunut ruumis on kuin lapsella eikä sitä enää tunnistanut naisen vartaloksi. Perheen pyristelystä huolimatta Yeong-hye jatkaa määrätietoisesti kohti valitsemaansa päämäärä. “When a person undergoes such a drastic transformation, there's simply nothing anyone else can do but sit back and let them get on with it.” 

Puuksi muuttumisen metafora on vertaus kuolemalle. Yeong-hye kysyykin siskoltaan ”is it such a bad thing to die?” Lopulta Yeong-hyen tarve muuttua on niin suuri, että lukijana tekee melkein mieli huutaa, että antakaa hänen jo olla rauhassa, mitä hän haluaa olla! Antakaa hänen olla puu!

Viimeinen, siskon näkökulmasta kerrottu osa onkin kaikista surumielisin ja haikein koko teoksessa. Kaikista ahdistavinta ei enää olekaan väkivalta, vaan pikemminkin yksinäisyys, ulkopuolisuus ja empatian puute sekä ihmisen pohjaton kyvyttömyys ymmärtää toista.  

***

The Vegetarian on raju, väkivaltainen ja outo. Kerronnassa kurotetaan hetkittäin  arkirealismin ulkopuolelle ja teoksen ahdistava tunnelma säilyy pitkään. Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja väkivalta kietoutuvat yhteen ja leikkaavat kaikkien tapahtumien läpi. Han Kang onnistuu luomaan todella omalaatuisen maailman, jota en täysin ymmärrä, joka vieraannuttaa outoudeltaan ja inhottavuudellaan, mutta samalla pitää tiukasti otteessaan. The Vegetarian ei päästä irti edes silloin, kun jo lasken kirjan kädestäni.


Han Kang: The Vegetarian, 2016 (Ch´aesikchuuija, 2007, Koreasta englanniksi kääntänyt Deborah Smith) Hogarth. 188 s. 

Sunnuntaiajatuksia

Sunnuntaiajatuksia

Mitä kuuluu?

Mitä kuuluu?